

Tässä oli kuvia jota otettiin melkeen kuukausi sitten joita en oo kerenny julkasta vielä :)
LINNANMÄKI
JUULIN JA EVEN SYNTTÄRIT
Meillä oli Even kanssa yhteis-synttärit, perjantaina ja oli tosi kivaa. Kaikki meni hyvin mut harmittaa kun kuvia ei tullu otettuu niin paljon, olisin esimerkiksi halunnut yhteiskuvia Even kanssa :) Ei mulla mitään erityistä kerrottavaa niistä synttäreistä oo.. :)
Aiheesta kukkaruukkuun, heräsin tänään klo 5.20 koska me mentiin tyttöjen ja Niilan kanssa lentokentälle saattamaan Eveä. Mulla oli jo edellispäivänä perhosia mahassa koska tiesin etten nää myöskään Nicoa kahteen viikkoon ja Eveä vuoteen. Aamusta lähtien mulla oli kurja olo, myös siksi että väsytti mutta ennen kaikkea siksi koska tiesin että joudun taas hyvästellä parhaan ystäväni.
Lentokentällä mun ajatukset oli jossain muualla, yritin olla ajattelematta kyyneliä ja inhottavaa tunnetta joka valtasi koko ajan mieleni. Yritin hymyillä ja naurahdella ettei olo tuntuisi niin surulliselta. Kun viimeinen terminaalin puolella tehtävä juttu oli tehty, oli aika hyvästellä. Jopa tämän kirjoittaminen saa tutun itkun pidätyksen tunteen mahanpohjalle. Halasin ensin Even äitiä, ja sen jälkeen katsoin kun Peppi halasi Eveä, kyyneleet silmissä. Niinkuin haukotuksen tavoin itkeminen aiheuttaa ainakin henkilökohtaisesti minulle ketjureaktion. Sain pidettyä kuitenkin hetken aikaa kyyneleet sisällä. Kunnes Enjan jälkeen sain halata Eveä.. Eve puristi niin lujaa, tavallaan merkkinä että pitää musta kiinni nyt ja aina. Pysäyttämätön kyynel tulva aloitti tulonsa pitkin poskia. Puristin Eveä vielä viimeisen kerran. Päästettyäni irti, katsoin Peppiä.. Ja kyyneleet jatkoivat tulemista. Minulla on ollut koko päivän tosi kurja olo.. Mutta loppujen lopuksi, kai vuosi menee nopeampaa kun venhanee :D Odotan taas Even näkemistä, ja ens kesänä Eve lupas olla pitempään :) Tulee ikävä
with love
Juuli