Eilen saavuttiin kotiin päivällä ja mun koko eilinen päivä meni ihan ohi koska olin niin väsynyt matkustamisesta ja siitä ettei nukuttu paljon viimeisenä yönä Lontoossa. Mutta nyt aijon muistella matkaa kolmen tai neljän postauksen kera. Eli you will be seeing a lot of london from my point of view. /eli tulette näkemään paljon lontoota mun näkökulmasta.
Sunnuntaina aamulla kello 5.20 soi herätys ja nousin ylös reippaasti. Koko yön pyörin sängyssä ja näin unta ja stressasin lähdöstä ja se olikin varmaan syy nopeaan heräämiseen. Kyyti kentälle lähti noin kuuden aikoihin ja oltiin todella hyvissä ajoin kentällä. Kerettiin juoda kahvit ihan rauhassa. Onneksi!
aurinkolasit BikBok
Jännitin lentoa etukäteen jo ihan hirveästi koska mulla oli flunssanen olo edellisellä viikolla ja jatkui vielä sunnuntaihinkin. Pelkäsin ihan hirveästi, että nousu sattuisi korviin. Olin kuitenkin väärässä sillä nousu ei sattunut lainkaan, korvat toisin pysyivät visusti lukossa koko lennon ajan. Olin jo kerennyt hengähtää ja iloita siitä ettei sen enempää kipua ollut, kunnes kone aloitti laskeutumisen. Tuntui kuin joku olisi työntänyt ilmapalloa mun korvasta sisään, kummaltakin puolelta. Eli laskeutuminen oli aikamoisen tuskallinen kokemus.
Gatwickin kentällä saatiin nopeasti laukut ja jatkettiin matkaa junalle. Onneksi suunnat ja muut viitat oli merkitty hyvin, ettei aikaa mennyt turhaan haahuiluun. Eli ostettiin meno-paluu junaliput Gatwickistä Victoriaan (noin. 30 puntaa) josta jatkettiin sitten metrolla Lancaster gatelle. Jouduttiin kerran muistaakseni vaihtaa metroa, joka oli osittain aika raskasta isojen matkalaukkujen kanssa. Mutta selvittiin hengissä hotellille! Hetken aikaa rentouduttiin ja päätettiin vaatteiden vaihtamien jälkeen suunnata kohti oxford streettiä.
Oltiin niin nälissämme, että ajatuksen kulku oli todella vähäistä. Päätettiin nopeasti joku paikka eli tosi basic Spagetti house. Niitä on ihan hirveesti ympäri Lontoota, vähän niinkuin pikaruoka ravintola jossa tarjoillaan italialaista ruokaa. Hinta on mun mielestä aika normaali, ei liian kallis eikä kauhean halpakaan. Mun tyyliin paikka ei ehkä ollut kuitenkaan, mun ruoka oli jäähtynyttä. Mutta siinä nälässä en ajatellut mitään muuta kuin sen, että saan mahan täyteen. Positiivista oli kuitenkin valkosipulileipä!!
Kerettiin tosiaan vaan Primarkkiin meidän ensimmäisenä päivänä, kunnes kaupat menivät kiinni. Joten päätettiin hakea kahvit ja mennä Hyde Parkkiin istumaan ja nauttimaan auringonpaisteesta. Noin tunnin rentoutumisen ja istuskelun jälkeen päätettiin lähteä kohti Piccadilly Circukseen. Wau mikä hälinä ja hulina siellä oli. Niin täynnä eloa, värejä ja ihmisiä! Pian olikin illallisen aika ja haluttiin löytää joku paikka jossa syödä. Käytiin kattomassa monia monia paikkoja, eikä oikeastaan osattu päättää. Haluttiin vaan joku paikka josta saisi erityisesti lihaa. Päädyttiin jotenkin pienen seikkailun jälkeen illallistamaan kahden Belgialaisen kanssa jossain lähellä Piccadillyä BRGR. CO nimisessä burgeri paikassa!
Lontoossa on ihanaa se, että oikeasti mitä vaan voi tapahtua. Ihmiset on yleisesti todella ystävällisiä ja täynnä ihmisiä eri puolilta maailmaa. Aivan kuin eri kansallisuuksien sulatusuuni! Mielestäni meidän ensimmäinen ilta oli todella hauska, yllättävä ja ihana! En osannut olettaa mitään noin hauskaa Lontoosta. Illan lopuksi suunnattiin metrolla takaisin meidän hotellille.
with love
Juuli
