When you're different people will remember you.

Hei kaikki.

Mulle on nyt todella välttämätöntä ilmaista eräs asia, joka jäin mun mieltä häiritsemään. Ja haluan myös avata tietämättömien silmiä, sekä kertoa teille mielipiteeni. 

Multa on usein kysytty, että voisinko olla lihavan, "ruman", iso nenäisen, punatukkaisen, homon, lesbon yms. kaveri. Onko edes tämän kysyminen oikein, onko teidän mielestä oikein vaatia ystävältä tietynlaisia ulkonäkö kriteerejä, onko teidän mielestänne oikein vaatia ihmiseltä jolta haette tukea ystävyyttä ja rehellisyyttä, että hän olisi kaunis tai jotenkin muuten teidän silmäänne miellyttävä? Minulle ei, minusta hän saa olla sellainen kuin on, ja pidän hänet lähelläni tästäkin huolimatta.

Onko oikein arvostella muita pelkän ulkonäön perusteella, vai onko edes arvosteleminen oikein? Sen kai päättelee jokainen itse, mutta haluan vain herättää myös teissä kysymyksiä jota voitte pohtia yksin tai vaikka ystävienne kanssa. Miksi ulkonäkö on niin tärkeää ihmisille, hakevatko ihmiset alitajuntalisesti kauniita ihmisiä ympärilleen jotta saisivat esim. suosiota?

Mikä tekee ihmisestä ruman, eikö se niin mennyt että kauneus on katsojan silmissä. Ehkä joku tykkää punatukkaisista ja toinen ei, se on yksilöllistä. Henkilökohtaisesti en jättäisi tutustumatta ihmiseen jos hänen hiusten värinsä eivät olisi mieleeni, jos muuten ihminen vaikuttaa mukavalta. Ja mielestäni punaiset hiukset on hienot, kuinka monella on sisua värjätä punaiseksi hiukset tai siniseksi. Siksi en pidä suvaittavana sitä, että arvostelisin jonkun ulkonäön perusteella, ja siksi olen yrittänyt kasvattaa itseni pois moisesta.

 

Toisen arvosteleminen, vain silmäyksen perusteella on vaikeaa. Ja kysyn usein hiljaa itsekseni miten tuo henkilö voi tietää tytön olevan tyhmä vain katsomalla häntä. En sano olevani pyhimys, tai etten itse olisi koskaan arvostellut ketään vain yhdellä katseella, mutta minä sentään tiedän että se on väärin. Onko kellään koskaan tuntunut pahalta, kun sanoit jotain tyttöä rumaksi, vain koska ystäväsi sanoivat? Onko kellään tuntunut kipua sydämessä kun haukut jotain tyhmäksi? Mikä tekee haukkumisesta sallittua, miksi ihmisillä on taipumus moittimiseen, arvostelemiseen ja ennen kaikkea henkiseen kiusaamiseen. 

Miksen voisi olla ystävä sellaisen ihmisen kanssa jonka seurassa viihdyn, vaikka hän ei näyttäisi samalta kuin minä. Miksi seurassani pitäisi olla jotain mallin näköisiä ihmisiä joiden seurassa tuntisin itseni epämukavaksi ja mukaan kuulumattomaksi, tai sellaisten seurassa jotka haukkuvat muita jotka eivät näytä heiltä tai näyttävät heidän silmissään "rumalta".

 

Hakeudun ihmisten seuraan joiden kanssa viihdyn, sellaisten seuraan jossa voin olla oma itseni ja sanoa mitä mieleeni tulee. Olla sellainen kuin haluan, ja olla ajattelematta jatkuvasti miten hiukseni ovat tai miten meikkini ovat. Koska kun olen löytänyt aitoja ystäviä joiden seurassa voin olla oma itseni, minun ei tarvitse miettiä näytänkö hyvältä koska tiedän etteivät he hylkää minua, vaikka minulla olisi huono hiuspäivä, finni naamassa, verkkarit ja olisin ilman meikkiä. Ystävyys ei perustu ulkonäköön, tai ainakaan omien teorioitteni perusteella. Ystävyys on aito kahden ihmisen välinen suhde, jota tulee arvostaa. Tosi ystävä ei sano hyi laita meikkiä kun heräät aamulla, ei hauku sinua rumaksi kun itket, ei jätä sinua kun ulkonäkösi pettää. Tosi ystävä tukee sinua, on rehellinen ja antaa olkapäätä kun sitä tarvitset. 

Rakastan ihmisiä jotka voivat olla sellaisia kuin ovat, persoonallisia, kauniita omalla tavalla, sellaisia jotka eivät välitä mitä muut sanovat. Joten mikä oikeus sinulla on arvostella minua, että millaisten ihmisten kanssa minä olen. Mikä oikeus sinulla on sanoa miltä ystäväni näyttävät, tai miltä minä näytän. Jonkun silmää ei välttämättä minunkaan ulkonäkö miellytä, eikä sillä väliä silloin hän voi olla ihmisten kanssa jotka miellyttävät. Ja minä sellaisten kanssa jotka hyväksyvät minut sellaisenaan. 

Kaikista ei pidä tykätä, kaikkien kanssa kuitenkin on tultava toimeen. 

Joten sinä voit katsoa peiliin ja miettiä mitä sanot ennen kuin sanot sen, voit myös miettiä mitä kannattaa sanoa. Joskus on mietittävä omia tekoja ja omia sanoja, näin olen itsekin monesti tehnyt. Olen monesti istunut kotona, miettien mitä tein väärin. Minulla on todella vahva taipumus vaipua pahaan oloon jos olen sanonut jollekin tyhmästi, tehnyt jotain tyhmää tai ylipäätään ollut ilkeä. 

En ole roolimalli, enkä enkeli, enkä sano että olisin täydellinen kaikin tavoin ihmisenä. Olen tehnyt virheitä, niin kuin kaikki ihmiset ovat tai tulevat tekemään. 

Tiedän että pinnallisuus on osa ihmisiä, ja joissain ihmisissä se on enemmän kuin osa. Jotkut sanovat että ovat pinnallisia, ja niin voi olla, mutta myös pinnallisilla on tunteet, ja he voisivat joskus miettiä miltä heistä tuntuisi jos tämänlainen käytös kohdistuisi heihin. Joskus muihin kohdistuva arvosteleminen voisi jäädä ajatukseksi.

Eli vastaus kysymyksiinne on tässä, en arvostele sinua tummien punaisten tai vaikka sinisten hiuksiesi mukaan, en myöskään tukevuutesi, ison nenäsi, varakkuutesi, seksuaalisuutesi tai minkään perusteella joka voisi omasta mielestäsi olla vika. Arvostan sinua kaikin tavoin jos uskallat olla oma itsesi, näyttää sen muille ja olla välittämättä mitä he sanovat. Olet ihana sellaisena kun olet äläkä muuta itseäsi kenenkään vuoksi. Jos hän ei pidä sinusta sellaisena kuin olet, fuck him/her se on hänen menetys. Koska voin luvata, olet ihana ihminen. 

Toivoisin ettei mielipiteeni herättäisi teissä vihaa tai minkäänlaista pahaa mieltä, koska en kirjoita loukatakseni ketään.

AAMEN. 

With love

Juuli 

ps. So check your self in the mirror and think about someone else that got hurt for your words. Shes not perfect but you aren't either.